Firstbeat hyvinvointianalyysi

Hyvinvointianalyysin avulla opit tunnistamaan itsellesi tyypillisiä kuormitustekijöitä ja vaikuttamaan jokapäiväiseen jaksamiseesi. Yleisimpiä kuormitustekijöitä ovat jatkuva kiire ja henkiset paineet, sairaudet, alkoholi, epäterveellinen ruokavalio sekä liian vähäinen liikunta.

Hyvinvointianalyysi auttaa sinua ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiisi. Sinä olet avainroolissa oman hyvinvointisi rakentamisessa. On tärkeää, että valitset juuri sinulle sopivia tavoitteita, joiden saavuttamisella on sinulle itsellesi merkitystä. Voit aloittaa pienistä asioista, sillä pienetkin askeleet vievät asioita eteenpäin ja vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiisi ja jaksamiseesi.

Firstbeat Hyvinvointianalyysi auttaa sinua ymmärtämään, kuinka
• hallitset paremmin stressiä
• parannat suorituskykyäsi työssä
• kehität fyysistä kuntoasi
• parannat elämänlaatua omilla päivittäisillä valinnoillasi

Lue lisää Firstbeatin kotisivuilta.

Mikä on hyvinvointianalyysi?

Hyvinvointianalyysi on elämäntapojen terveysvaikutuksia todentava työkalu terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille. Hyvinvointianalyysin avulla opitaan tunnistamaan yksilöllisiä hyvinvointia tukevia sekä kuluttavia elämäntapoja, jotta asiantuntijan on helpompi kohdentaa toimenpiteet asiakkaan auttamiseksi. Tarkoituksena on löytää kullekin yksilölle parhaiten soveltuvia tapoja hallita stressiä, liikkua oikein ja palautua riittävästi.

Hyvinvointianalyysi perustuu sydämen syketietoa analysoivaan tietokoneohjelmaan, joka tunnistaa fysiologisia tiloja sydämen sykevaihtelusta. Hyvinvointianalyysia voidaan hyödyntää joko muiden käytössä olevien mittausmenetelmien rinnalla tai yksinään. Hyvinvointianalyysin käyttö edellyttää Firstbeatin järjestämän koulutuskokonaisuuden läpikäymistä. Hyvinvointianalyysin käyttäjältä edellytetään terveydenhuollon tai liikunta-alan koulutusta kyetäkseen soveltamaan tietoa tulosten tulkinnassa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa.

Autonominen hermosto ja sykevaihtelu

Hyvinvointianalyysi perustuu autonomisen hermoston toiminnan mittaamiseen sykkeen ja sykevaihtelun kautta. Autonominen hermosto säätelee elimistöä vastaamaan jokapäiväisen elämän haasteisiin. Säätely tapahtuu sympaattiseen ja parasympaattiseen haaran kautta. Sympaattinen hermosto kiihdyttää elimistön toimintoja valmistamalla elimistön ”taisteluun tai pakoon”. Parasympaattinen hermosto rauhoittaa elimistön toimintoja levon aikana.

Sydämen syke ei ole täysin säännöllinen. Esimerkiksi lepotilassa on normaalia, että ihmisellä esiintyy sykkeen nousua sisään hengityksen ja sykkeen laskua uloshengityksen aikana. Vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien välisessä ajassa kutsutaan sykevaihteluksi ja sitä mitataan millisekunteina (ms).

Sykevaihteluun vaikuttavat hengityksen lisäksi esimerkiksi fyysinen aktiivisuus, tunteet ja ajatukset sekä stressi.

Sykevaihtelu johtuu pääasiassa autonomisen hermoston välittämästä säätelystä, joten sykevaihtelua analysoimalla voidaan tehdä päätelmiä sympaattisen ja parasympaattisen hermoston toiminnan suhteesta. Sympaattisen aktiivisuuden vaikutuksesta syke nousee ja sykevaihtelu vähenee. Levossa sykkeen laskiessa sykevaihtelu lisääntyy. Yleisesti ottaen suuri sykevaihtelu on liitetty hyvään terveyteen ja joustavaan sopeutumiseen, kun taas normaalia pienempi sykevaihtelu on yhteydessä stressiin ja heikentyneeseen homeostaattiseen säätelyyn.

 

Stressi

Stressi on elimistön luonnollinen tapa vastata haasteisiin. Se on fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen ilmiö, joka on luonnollinen osa elämää. Stressin avulla keho pyrkii vastaamaan ympäristön vaatimuksiin. Lyhytkestoisena stressi parantaa suorituskykyä, mutta pitkittyessään stressi vähentää voimavaroja ja saattaa johtaa uupumukseen ja sairastumiseen. Kuormittumisen merkit on hyvä oppia tunnistamaan ajoissa.

Stressi vaikuttaa kehon psykofysiologiseen säätelyyn mm. autonomisen hermoston kautta.

Autonominen hermosto toimintaa voidaan arvioida mittaamalla mm. sydämen sykettä ja sykevaihtelua.

Mittaamalla sykettä ja sykevälivaihtelua saamme selville autonomisen hermoston toimintaa, ja sen perusteella analysoida stressiä ja palautumista.

Stressi > muutokset autonomisen hermoston toimintaan > muutokset sydämen toiminnassa